VillaGardenia saariston sykkeessä

Kuka tai mikä on Villa Gardenia, hyvä kysymys. Villa Gardenia rakentuu yhden naisen intohimosta hyvinvointiin, luovuuteen ja rakkaudesta kauneuteen.

Pureudutaan ensin sanoihin, ehkä se avaa hieman 

Sana Villa tulee intohimostani vanhoihin kartanoihin ja pitsihuviloiden arkitehtuuriin. Rakkaudesta puutarhoihin, kauniisiin kukkaistutuksiin, piha-ja maisemasuunnitteluun. Nämä kaikki yhdistävät sanat Villa ja Garden. 

Intohimoni villaan, tuo Villa sanan merkityksen maanläheisemmäksi käsiteeksi. Rakkaus lankoihin ja upeisiin väriyhdistelmiin, näkyy allekirjottaneen taidekäsitöissä ja halussa säilyttää ja jakaa perinteiset kädentaidot, myös jälkipolville. 

Käsillä tekeminen, värit, aistit, ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvointi piilotuu myös näiden kahden sanan taakse: Villa ja Garden

Unohtamatta rakkauttani terapeuttiseen, esteettiseen luonnon voimaan ja peritööni, luonnonlääkkeiden ja yrttien käytöstä. Niiden samojen, mitä moni tänä päivänä superwoodiksi kutsuu. 

Terveydenhoidon-ja terapeuttisen koulutuksen ja hyvinvoinnin erityisopintojen myötä, olen saaristossa eläessäni todentanut- Kaikki mitä ihminen tarvitsee voidakseen hyvin, löytyy saaristosta. 

Kartanoromantiikan ja sukututkijan roolissa aateliset ja herraskaiset ovat seikkailleen esivanhemmissani mm Gadoliin suvun kautta. Lukuisan joukon nykypäivän taiteilijoita sukuun, sekä edesmenneinä mm. piispa Gadolin, kemian isä Gadoliini, laivanvarustajia, aatelisia, rusthollareita, pappeja, porvareita, sotilassukuja, kädentaitajia, parantajia,  presidenttejä, maaherroja ja jos monen moista virkamiestä ja sukankuluttajaa.

Kattavan Suomen rannikkosukujen, kaukaisimmat löydetyt sukujuureni ovat 1400- luvulta, saaristomeren tyrskyistä Myrskyluodon Maijan tavoin. 

Tätä historiaani tuntemamatta, olen aina ollut osittain sitä, mitä olen nykyisinkin. Tänä päivänä on helppo olla rohkeampi oma itse ja vain hymähtää ja kohauttaa olkapäitä, kun tuntee juurensa, mm. serkkuni  Mike Monroe Gadolinin jälkeläisenä ja Tuula Amberlan, Vehmaan Amberlan (Kräkilän)kartanon jälkeläisenä.
He kuvastavat minulle myös itseäni, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Taiteilijasielulla ei ole helppoa nykyajassa. Siksi kaiholla tutkin historiaan, miten toisin oli ennen. 

Pst. Joko Saariston Villa Gardenian syke avautui?

Jatketaan hieman intohimolla, mikä näkyy minulla mm kädentaidoissa, pukeutumisessa sisustamisessa-, puutarhasuunnittelussa ja vanhojen perinteiden ylläpitämisessä. 
Tämän päivän suunnittelun kylmät virtaviivaiset linjat jättävät katsojansa tyhjäksi. Toisin kuin menneen ajan sisutukset ja  julkisivut tarjoaa ylenpalttisesti lämpöä, iloa ja silmänruokaa katsojalleen. Kun silmä ja mieli kaipaa lepoa, voi laskea katseensa vehmaan kartanon suurille peltolakeuksille, istutuksiin ja merellisiin maisemiin.  

Täydennän ja ravitsen itseäni näillä rakkauden kohteilla. Tallentamalla näitä ihania asioita, muistiini ja käsieni kautta kaapin kätköihin.

Enään ei tarvitse, Villa Gardenian  kautta, voin nyt jakaa kaikkea tätä kokemaani ja luomaani iloa teille, ihanille Villa Gardenian seuraajille.

Villa Garden saariston sydän

Kun  otin selfien peilin kautta 2015, olin innostunut silloin taidekuvista, työtäni varten. Kuvassa taustalla äitini kaksoisolento, tosin eri aikakaudelta. Kuvaa sommitellessani, en aavistanut juuristani vielä mitään. Kuinka sopiva tämä kuva onkaan Villa Gardeniaan uskomattomaan tarinaan.

Hämmennystä silloin aiheutti se, että minulla oli sellaista intuitiota, ymmärrystä ja osaamista, etten tiennyt itsekkään mistä lähteestä tietoni kumpusi. Verraten arkiseen oinasmainen uraputki- minääni, joka tuolloin olin.

Onnekseni (joku sanoisi karmeudekseni), tässä välissä sattui elämässäni tapahtumasarja, joka rieputti jakkupuvun yltäni ja heilautti elämäni täysin eri aaloille. (Muutostarina on tarinan aihe)

Juuria etsimässä

Vasta 2019  aloin etsimään dokumentoituja juuriani. Suvun kadonneet henkilöt alkoivat löytyä ja palapelin kuva hahmottui. 

Sotilassuvun ja emigrantti orpolasten esivanhemmat ja syntysijat löytyi. Meille pohjanmaan kasvateille, jotka olimme täysin tietämättömiä kadonneiden sukujen perinteistä tai olosuhteista. Nykyinen rannikolais-ja saaristolaiselämäni on avannut aiheeseen, aivan toisenlaista sävyn ja lisännyt itsetuntemusta samalla.

Kun sukupuun salaisuudet avautui, suvun ympyrä vihdoinkin sulkeutui.

100 vuoden takainen paluumuuttaja

Samaan hetkeen, kuin taikaiskusta löysin kauan etsimäni kodin ihanasta saaresta. Muutaessani nauroin tulevani ns. väärälle saarelle, jossa ei ole minulle sukulaisia tai esivanhempia.

Kuinka ollakaan, muutaessani en tiennyt tulleeni serkkullaan, tämä ihana uutinen, tuli täytenä yllätyksenä ihan hiljattain. 

Onko sattumia, lopulta päädyin kuin taikaiskusta, esivanhempieni maalisten majojen risteyspaikaan. Siksi tämä paikka on minulle sydämenkoto -Villa Garden - saariston sydän. 

(Jätetään "Pohjoisentytön sydämenkoto- muuttotarina" eri kertaan)   

Lähetä yhteydenottopyyntö tai viesti


Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita